Eläinsuojelun laiminlyönneistä tuomitaan Suomessa noin 200 ihmistä vuosittain. Hämärän peittoon jää takuuvarmasti todellinen eläinsuojelurikosten ja laiminlyöntien määrä. Yksikin on liikaa.
Maatiloilla tapahtuvia eläinten laiminlyöntejä ja eläinsuojelurikoksia on tuotu julkisuudessa paljon esiin viime vuosina. Turkistarhaus herättää voimakkaita reaktioita sekä vastustajissa että kyseisen elinkeinon puolustajissa. Useimmat varmaan muistavat taiteilija Teemu Mäen kissantappo-videon ja keskustelut siitä, mitä taiteen nimissä oikeastaan voi tai saa tehdä. Viime päivien järkyttävät uutiset kertovat miehestä, joka heitti väkivaltaisen perheriidan lopuksi kaksi koiraa kolmannen kerroksen parvekkeelta (STT 27.10.) sekä kuivausrummusta kuolleena löytyneestä kissasta (STT 30.10.).
Näiden viime päivien järkyttävien uutisten lisäksi on onneksi kuultu myös parempia uutisia. Eläinsuojelurikoksia koskeva rikoslaki on uudistumassa lähiaikoina. Lakiin on tulossa uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta, jonka mukaan törkeästä rikoksesta tuomittu olisi määrättävä eläintenpitokieltoon vähintään vuodeksi. Lisäksi Suomeen on tulossa eläintenpitokieltorekisteri. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen lakiehdotusten sisällön ja laki hyväksytään ilmeisesti lähiviikkoina. Uudistuksen myötä eläinsuojelurikoksesta tuomittava enimmäisrangaistus pitenee kahden vuoden vankeudesta neljään vuoteen. STT:n uutisessa (30.10.) Eviran lakimies Minna Ruotsalo pitää eläintenpitokieltorekisteriä tärkeänä uudistuksen. Olennaisin uudistus hänen mukaansa on se, että eläintenpitokieltoon tuomitun eläimet voidaan jatkossa ottaa pois heti käräjäoikeuden päätöksen jälkeen, eikä vasta valitusprosessin päätyttyä.
Lain tiukentuminen tuskin auttaa estämään eläinsuojelurikoksia tai laiminlyöntejä, mutta on se kuitenkin askel parempaan. Tärkeä on pitää eläinsuojelua ja eläintenoikeuksia esillä julkisissa keskusteluissa ja toimia asian puolesta. Reipasta kansalaisaktivismia meillä onneksi on paljon eläintensuojelun saralla. Tätä nykyä myös sosiaalinen media (esim. facebook) voi toimia yhtenä tiedotuskanavana ja tietoisuuden herättäjänä eläinsuojelussa. Eläintenoikeuksia ei saa unohtaa poliittisen keskustelun ja päätöksenteon foorumeilta. Eläintenoikeuksien toteutumisen valvontaa pitää vahvistaa ja epäkohtia nostaa entistä näkyvämmin esiin. Ikävä kyllä ihminen on eläimelle pahin peto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti